ICEHEAVEN

ICEHOCKEY, PHOTOS AND POEMS

 

SPONSORI

SPONSORI

Copyright via Jari Salko

Ota yhteyttä

jaripsalko(at)hotmail.com 

Miten kauneus vangitaan

Saa aurinko sinun kasvosi hohtamaan
ja sytyttää se liekin rakkauden palamaan.
En tiedä miten kauneus vangitaan, mutta
tiedän milloin uskollisuus palkitaan.

Vanki olin tämän kylmän maailman,
kunnes tajusin sydämeni rakkautta halajavan.
Syytön sydän rakkautta tunnustaa ja
viimein se vapauden tuntea saa.

Yksinäisyyden vanki se niin kauan oli
ja petti itseään vaikka totuuden tiesi.
Löysi kuitenkin viimein polun kultaisen
ja täytti sydämen niin elämänjanoisen.

Tiesin kerran mitä halusin,
mutta silti taakseni jätin.
Onni toi sinut takaisin sydämeni luo
ja voi nyt jatkua rakkautemme kultavuo.

Voi kuinka kauan kestää löytää
ja kuinka paljon täytyy sietää.
Elää elämää. Virheet taakse jättää.

 

Taikatie

 

On kaikki kauneus vain hetken harhaa,

joka sun eestäs vuodet vierien karkaa.

Kauneus sydämen on aitoa ja ei sitä aika vie

ja suuntana sillä on rakkauden taikatie.

 

Vuodet harhaillen, kauneutta metsästäen.

Lopulta näkee itsekin enää varjo on.

On harvennut tuo tukka tuuhea

ja ei loista hammasrivi valkea.

 

Silloin taikuutta vain kaipailee

ja miettii miksi näin kalpee.

Vain hetkiä pieniä antoi irtosuhteet nuo

ja ei hetkiä rakkauden ne enää tuo.

 

Mljoonan kasvon edessä olit 

ja niin usein sydämen kipua podit.

Löytänyt et muka oikeaa, vaikka

tiedät hän sun eessäs oli, näytteli haikeaa.

 

Harhaan johti tieto valtavirran aivojen

ja ohitti lailla kiertoradan sydämen.

Taika, taika pelasta mut vielä.

Tiedän, tiedän oot jossain siellä.

 

Unohdettu

Olit unieni ainoa rakkaus
ja mielessäni vain sydämesi valtaus.
Miksi rakastuin. Uskossa lakastuin.
Katseesi kuin pistin. Heikkouttani vapisin.

Sydämeni kipu tuntuu,
kun usko sun loppuu
Voitko vielä voiton antaa
ja näyttää tien sydämesi taa.

Unohdettuna huudan nimeäsi
ja tuijotat peilistä turhuuden itseäsi 
Uskossa sinuun vain.
Kenties polulta harhauduin.

Kerro miksi elää maassa unien,
jos ei niitä voi tavoittaa uskoen.
Silmiesi alla vain palasiksi muserrun
Näen välissämme huurun peittämän ruudun.
 
En kanssas voi maata tätä jakaa
ja ei oo sulla enää sydämeeni valtaa.
Ei enää haavaa pienintäkään
et voi enää sydäntäni pistää

Rakkauden armoa

 

Itkeä voi särkynyt sydän ja 

sen polttavan kivun hyydän.

Vastausta haluttua en saanut

ja on haaveeni kauas paennut.

 

Sydämeni kysyy vain. Miksi?

Päättyy aina rakkaus pettymiksi.

Valvon yön, jos toisenkin. Särjit siltani unien.

En voi elää, jos aina rakkaus särkee kaiken. 

 

Miksi rakkaudessa niin usein oot yksinäinen

ja et jää mieleen rakkaasi sydämeen.

Uskon. On maailmalla niin paljon tarjottavaa,

et voi se rinnalta oikean toisen harhaan johtaa.

 

Ootan siksi vielä, jos päivä uusi kaiken vielä muuttaa

ja näyttää sulle tien mun sydämeen oikeaan.

Saakka tuohon päivään elän kituen

ja rakkauden janosta kuihtuen.

 

Rakkauden armoa vain sulta pyydän

ja kivusta sydämeni sua syytän.

Palvon. Valvon. Vain sua haluan

Saisit musta mielen miehen vahvan.

 

Tanssiva Kaunotar.

Viimein näen hymysi pelastavan
ja toivon sinun aavistavan.
Olen kiintynyt soluusi jokaiseen
ja rakkautesi vain polkuni valaisee.

Olet tanssilattian vaalea kaunotar
ja toivon et oot mun pelastajatar.
En ehkä osaa tanssia kuin kehnosti valssia ja
et saa musta tanssilattioiden prinssiä.

Vaan silti toivon, öisin valvon, kuvaasi palvon.
Kai saan mahdollisuuden toiveesi täyttää
ja elämääsi jälkeni jättää.

Mielessäni ei ketään muuta. Tiedän,
et voisit olla elämäni uusi suunta.
Olet sydämeni vanginnut, ei ketään
ole se koskaan näin halunnut.

Vain kauttasi sydämeni lentää vapauteen
ja voit uskoa sen rakkauden puhtauteen.
Siis lähde mukaan, opi sydämeni tuntemaan
ja pääset vielä mukaan elämään hurmaavaan.

Jää hyvästi pimeä rakkaus


Tunnen itseni heikoksi ja melkein luhistun
Käteni kiedon elämän naruun.
Hän vei uskon elämään, melkein henkeni vei.
en kykene enää katkeroitumaan muistoihin.
Vaan haluan paeta kaukaisuuteen.
On rakkauteni kuollut vaan nousen uudestaan.

Näen sinut nyt kadun toisella puolen
Kyynel vierähtää yli poskipielen.
Sydämeni kuoli syliisi sun,
vaan sai se uuden vapauden.

Murkasit kaiken vuoksi toisen rakkauden
Pelko vei sulta lämpimän sydämen.
Pakenen tästä silmukasta kuoleman
Vain luoja vapauttaa sydämeni elämään.
Jätän hyvästit sulle ja voin vihdoin elää
näin unelmieni elämää.

Näen sinut nyt kadun toisella puolen
Kyynel vierähtää yli poskipielen.
Sydämeni kuoli syliisi sun,
vaan sai se uuden vapauden.

Näen sinut nyt kadun toisella puolen
Kyynel vierähtää yli poskipielen.
Sydämeni kuoli syliisi sun,
vaan sai se uuden vapauden.

Vain synkkyyden sait maailmaani
ja pakenin elämää riemuisaa
Jää hyvästi taakse liekkien,
en voi elää rakkautta leikkien.

Näen sinut nyt kadun toisella puolen
Kyynel vierähtää yli poskipielen.
Sydämeni kuoli syliisi sun,
vaan sai se uuden vapauden.


Sydän vie vapauteen
Sydän vie vapauteen.......

 Enkelini

Paistoi aurinko aamuna viimeisenä sulle
ja jätit muiston parhaan sydämelle.
Oli kiire töihin meillä aikuisilla
ja lähdit kouluun polkemalla.

Matka ei niiinkään pitkä,
mut niin vaan vaaroja täynnä.
Tien olit kulkenut monesti,
vaan nyt vauhti juopon pysäytti.

Oli hetki tuo joka pysäytti maailmain,
kun poliisilta tuon puhelun sain.
En ole katkera vaan syyllinen tunne,
oliko paiste auringon huomaamaton enne.

Et voinut tietää, että ei sua huomaa
ja matkasit näin taivaan suojaan.
Sydämesi liian kallis päälle maan
ja saa nyt tähtitaivas tähden kirkkaimman.

Hyvästi pieni enkelini.
Ole aina kirkkain tähteni.
Muisto vahva  sydämeni.

Kadonneet unelmat

Lennän taivaisiin ja kadonneisiin unelmiin,
kun katson sinua silmiin sinisiin.
Turhaa on kaikki muu paitsi tää rakkaus,
sillä vain sä voit olla onneni takaus.

Olen kohdannut kasvoja nauravia monia,
mut vain hymyssäsi sun soi rakkauden sinfonia.
Ethän koskaan hylkää sydäntäni mun,
sillä ilman sua synkkyyteen vaivun.

Taivas loistaa se tuskan poistaa
ja huulilta sun voi paratiisin maistaa.
Missä tavoitamme taivaan rakkauden
ja saamme näin kirjan elämän uuden.

Anna mulle nuo sydämesi avaimet.
niin poistan siitä kaikki rakkauden arvet.
On laskettu sydämemme syliin kohtalon
ja kun yhdistyy ne kohtaamme valon.

Olen Prinssi sulle. Oothan siis prinsessa mulle.
Olen altis kaipuulle sun, siis oothan sä mun.

 

Rakkauden tähti 

Kaipaan öitä sun vierelles
voi kun sydä(mme)s sun mulle lämpenis.
Olet mun rakkauden tähti
ja vihdoin mun kaipaus lähti.

Kun katson syvälle sun silmiis.
Pyydän sulta vain rakkautta pliis.
Olen valvonut yön jos toisenkin,
kuin vaan sydämes valloittaisin.

En kaipaa maalista mammonaa,
vain sydä(mm)eni rakkauttas janoaa.
Voin uskoa rikkaaseen elämään,
kunhan en joutuis enää rakkauden pimeään.

En ketään muuta näin oo halunnut,
vain sä olet mun kaipuuni täyttänyt.
On pihastani jo ruusu lakastunut
ja halla väriloiston nujertanut.

Vaan yhä uskon sydämeni kesään
ja voin uskoa valoon keskellä yön pimeän.
Vihdoin sydämesi minua haluaa
ja kuljemme kohti kevättä valkenevaa.

Olen tähti jo nyt ja
voimasta rakkauden uudestisyntynyt.
Kaipuu lähti elämästäin
kai kuljemme yhessä ain.

Hupu ja Lupu!!!  Missä Tupu

On veijarit taas vauhdissa olleet
ja Aku löytää poikien jäljet.
On renkaat tyhjät kolmenollakolmosen,
kun pojat leikki takaa-ajoa poliisien.

Hupu ja Lupu väittää oli idea Tupun,
näin välttävät Koivuniemen Herran odotetun.
Mut Tupu ei tiennyt leikistä poikien
ja nyt Aku jahtaa Tupua syystä toisten leikkien

Tupu kauas pakenee Mummo-Ankan luo
ja näin hetkeks siellä itselleen rauhan suo.
Vaan työt siellä painaa Hansu ei jaksa raataa
ja odottaa vain Mummon Omenapiiraan palaa.

Renkin työt Tupu kunnialla hoitaa
ja saa siitä palkaksi hyvää ja rahaa.
Kun Tupu viimein kotiinsa palata uskaltaa,
niin siellä vitsa kädessä Aku huutaa.

Näyttää Tupu herkut ja rahat sedälleen
ja viimein paljastuu valheet pikkuveljien.
Näin Tupu ahkera viimein kiitoksen saa
ja Hupua ja Lupua Aku viimein vitsalla ojentaa.

 
Pettäjä 

Käsissään kultaa miehellä komealla,
vaan katsoo naistaan katseella samealla.
Ei ymmärtänyt mikä onni on hällä
ja hukkasi sen rakastaan pettämällä

Katseet himokkaat sai miehen raiteiltaan
ja rintaansa tatuoi nimen salarakkaan.
Ei muistanut iltaa tuota oli se hämärää
ja vieressä vaimon ei peitto peittänyt pettäjää.

Lensi vaatteet nuo huulipunan tahrimat
ja tunsi vaimo lain pykälät nuo katalat.
Ei jäänyt miehelle kuin auto vaan,
kun suunnisti luokse salarakkaan.

Perille saapuessaan oli mies toinen kierrossa
ja naisen katse mieheen hylättyyn kierossa.
Kuka sä oot kysyi nainen pitsihameessaan,
en kykene iltaa tuota enää muistamaan.

Mitä jää kun sydän harhailee
Mitä jää kun rakkaus jättää
Ei oo pettäjällä ystävää
ja millä yksinäisyyden peittää

Pohjantähti

Oon oottanut sun sanaa tahdon
ja kaivannut sydäntäsi niin paljon.
Niin usein unissani susta haaveilen
ja päivisin yksin eksyneenä harhailen


Löydänkö paikkaa sun sydämessä
ja yhteistä aikaa ajan avaruudessa.
Kuinka saisin tähän tangoon kaksi
ja muuttuisi tää elämäni riemuisaksi.

Sano tahdon, niin kuljet tähtiin kanssain
Sano tahdon, niin pääset minne vain.


Vain kanssas sun voin unelmat toteuttaa,
sil muuten olen tyhjä takki roikkuva vaan.
Annat mulle uskon johonkin suurempaan
ja loistan lailla Pohjantähden taivaan.

On se kirkkaampi kuin aurigomme suuri
ja ei voi mua pidättää ees Kiinan muuri.
Maailman valtias on haltija oikean sydämen
ja näyttää rakkaus mulle voittoisan tien

Sano tahdon, niin kuljet tähtiin kanssain
Sano tahdon, niin pääset minne vain.

 

Patapeluri

Olen patapeluri vailla vertaa,
kun jäälle saavun Isomäki huutaa
Ajelen kovaa ja vastustajan niittaan
se on käsky  penkin takaa.

Joskus tappion hetkellä hermot palaa
ja ajelen vastustajan staran puun takaa
Silloin Muukkonen määrää pitkää penalttii,
mut silti ylpeänä kuljen Porin raittii.

Väistä tai muuten sattuu,
sillä on siinä sun omavastuu.
Pelaa älä kuin neiti oo
ja et voi välttää kohtaloo.


Taas Sihvonen kolumnissaan hitaaks haukkuu,
mut nähdä saa, että täältä paukkuu.
Maalit tärkeimmät teen eestä maalin
ja ei pakit vastustajan saa mua nurin.

Hanskat pudotan, kun staraamme sattuu
ja tietää vastustaja silloin, nyt tapahtuu.
Istuu silloin peloissaan päässä penkin
ja jos kohtaamme menee peli sekaisin.  
 
Väistä tai muuten sattuu,
sillä on siinä sun omavastuu.
Pelaa ja älä aina valita, sill
ei voi tuomita niittiä puhdasta.
 

Pelurin kohtalo

On peluri pelannut nipun viimeisen
ja vei pelin huuma häneltä kaiken
Usko vaan sanoi mies liituraitapuvussaan,
et onneas voi välttää siis pelaa vaan.

Mies katsoo käsiinsä vapiseviin
ja hukuttaa surunsa halpaan viiniin.
On se kaikki mitä hänellä enää on,
kun vei pankki Casinon häneltä talon.


Vain peluri tietää mitä onni on
Vain peluri tietää julman kohtalon.
On hänen onnensa käsissä toisten
ja petturin sydän on muukalaisen
.

En nousta tästä voi miettii hän
ja tuntee tikarin sydämeensä pistävän.
En pottia ensimmäistä kotiuttanut,
vaan oli hurmos voiton mukaansa tempaissut

Loistavat valot hänen sydämensä vei
ja numerot ruletin sanoi viimein hei.
Pelaa loppuun pelin viimeisen,
on kohtalo hänen ruletin venäläisen.


Vain peluri tietää mitä onni on
Vain peluri tietää julman kohtalon.
On hänen onnensa käsissä toisten
ja petturin sydän on muukalaisen
.

Kello käy

Vaihdan pariston mun seinäkelloon,
ja suuntaan katseeni auringon valoon.
Oli aika pysähtynyt päivänä kun häivyit
ja merkityksen oli menettänyt elämän minuutit.

En löytänyt tietä sun sydämeen
ja uskoin että vain sinä täytät rakkauden haaveen.
En koskaan enää jää tyhjiin unelmiin,
vaikka yhä uskon rakkauden mysteeriin.

Kello käy ja aika rakkauden löytää,
mutta et päivää sen voi tietää.
Minne vie tie? Se yllätys sulle on
ja vastaus yksin onneen on kohtalon.

Yllätysten tie on elämän helminauha
ja et tiedä missä oottaa rakkaus ja rauha.
Vaihda vapaalle kun raskaalta tuntuu
ja pois näin murheesi elämän haihtuu.

Uskon yhä haaveeseen kauneimpaan
Luotan yhä rakkauteen kestävään
Sen takaan, et löydän suhteen vakaan.

 

Valo

Vaara vaanii kulkijaa pimeän
ja vain viaton voi ohittaa sen silmän.
Sydän puhdas vain pelastuu
ja sielu musta ansaan astuu.

On vahva vain sydän kauneuden
ja antaa kulkijalle mahdollisuuden uuden.
Ei se astu pois valon polulta
ja on sil aina pelastukseen silta.

Iltaa kohti kulkee rauhassa hän
ja tietää on hällä vahva sielu ja sydän.
Aina antoi toisille mahdollisuuden
ja uskoi sydämiin puhtauden.

Valvoo iltaisin alla tähtitaivaan
ja löytää joskus tähden sammuvan.
Miettii onko elämä sattumaa
ja missä on tuo toiveiden maa.

Antautuu valolle sielu loistavin
ja taittuu taival luokse tähtien.
Uskoa voi valoon monin tavoin
ja on uskovan sielu aina se vahvin.

Ota käteesi valo ja
sammuta vihasi palo.
Oo ystävä vihollisen ja
armahda sydän petollisen.

 

Kylmää savua

Syksyinen ilta nostaa ilmaan kylmää savua
ja voit aistia ilmassa hyvästien tuntua.
Luonto on painumassa talven lepoon
ja aura kurkien nousee lentoon.

Tunnen kuinka kaipaan muutosta
ja hamuan siipien tuomaa vapautta.
Oispa vapaus jättää tää kaikki
ja avata elämälleen uusi reitti.

Katse kaukaisuuteen
on tie sieluni vapauteen
Katse kaukaisuuteen
vapauttaa kaipuun tunteen
 

Toivo paremmasta antaa uskon elämään
ja tipahtaa kyynel onnen silmäkulmaan.  
En mene turhaan nurkkaan pimeään,
vaan nostan itsesi onnen taistoon.

Haluan vain palasen onnen taivaasta
ja kaipaan sen suomaa vakautta.
Onhan huominen uusi sivu elämän
ja kenties näen onnen tähden välähtävän.

Katse kaukaisuuteen
on tie sieluni vapauteen
Katse kaukaisuuteen
vapauttaa kaipuun tunteen

Milloinkaan

Tuuli kesäinen tuo lämmön sydämeen
ja unohdus hetken kylmän jää talveen.
Vain kesä voi tunnistaa rakkauden
ja sen tuoman tunteen vapauden.

Rakkaus saa sydämestä kylmästäkin otteen
ja tunne niin herkkä saapuu kotiin uuteen.
Ravistaa se otteellaan sielua kovintakin
ja nostaa sydämen alta mullan mustankin.

Ei voi olla sielu niin pimeä milloinkaan,
ettei rakkaus voisi sitä valaista loistollaan.
Eikä liekki rakkauden sammu milloinkaan,
koska kirkkaus sen peittoaa pimeän maan.


Sydämet sadat vartoo kohtaloaan
ja luottavat tuohon mystiseen pelastajaan.
Miksi sitä joskus niin kauan odottaa saa
ja niin pitkään on se haavetta vaan.

Ansat monet vaanivat punaista pelastajaa
ja oikean sydämen vain harva ensin lunastaa.
Usko punaiseen niin löydät kohtalos kohdalla oikean
ja saat siitä sydämen seljässä ratsun valkean.

Ei voi olla sielu niin pimeä milloinkaan,
ettei rakkaus voisi sitä valaista loistollaan.
Eikä liekki rakkauden sammu milloinkaan,
koska kirkkaus sen peittoaa pimeän maan.
 

Särkynyt

Media tekee roistosta sankarin
ja antaa näin pimeälle valloittajan tikarin.
Tiedän sen särkyneitä on monia
ja päänsä heidän punoo synkkiä juonia.

He eivät tajua puolta toista
ja uskovat olevansa yksi legendoista.
Heidän sankaruutensa syntyy tarinoista pimeistä
ja toisen ihmisen kärsimyksistä.

He ovat menettäneet uskon maailmaan
ja uskovat vain kohtaloon julmaan.
Jotain puuttuu heidän elämästä
ja palanen hyvyyden on
lohjennut heidän sydämestä.

Heidän silmänsä tyhjyyteen tuijottaa
ja vain usko pimeään heitä kantaa.
Miksi kaverin sydän ei voinut heitä pelastaa
ja nyt vain tuijotamme liian monta hautaa.

Karu oli kohtalo ja pysähtyi elämä.
Miten voi näin kostuakaan silmä.
Nyt taivaaseen kulkee kymmenen sielua
ja kuunnelkaamme nyt enkelten näiden laulua.

Pelkuri

Näin kasvosi yöllä unessain
ja katseen kaihoisan sulta sain
Mistä tiedän minne meen
ja miten löydän tien sun sydämeen.

Olen pelkuri rakkauden kenties
ja en tiedä olenko unelmies mies.
Tuntuu joskus etten rakastaa osaa
ja etten uskalla sydäntäni paljastaa.

Pelko rakkauden saa mut sekaisin
Pelko rakkauden söi mun sydämen

En pysty itseeni luottamaan
ja kuljen usein alla maan.
Miten voi sydän pelkäävä rakastaa
ja miten voin sulle kaiken antaa.

Tarvitsen rinnalle vahvan sydämen
ja rakkauden vahvan kirjaimen.
Rakkaus vain voi mut pelastaa
ja sydämeni vahvaksi vahvistaa.

Pelko rakkauden ei sydäntäni saa
Pelko rakkauden ei mua voi hajottaa.


En pelkää elämää vierellä sun
ja päivä päivältä näin vahvistun.
Uskoa voin jälleen sydämeni vahvuuteen
ja olet näyttänyt tieni vapauteen.  

 

Kaipaan 

Oot mulle kaipuu suojaan auringon,
mut nyt pilvet tummat peittää sen.
Oon ehkä maailmasta toisesta
ja turhaan uneksin silmiesi valosta.

Palava este välillämme ei hiileksi muuttunut
ja tuli kuuma on sydämeni nyt polttanut.
Kaipaan jotain mitä en koskaan saa
ja katselen näin liekkiä palavaa.

Kaukana on haave joka mustan ja valkoisen
yhteen liittää.
Kauas taivaan pilviin täytyy yltää,
jos aikoo koskettaa sydäntäsi herkkää.

Mietin nyt tääl laidalla laitakaupungin,
miksi maailmamme on niin erilainen.
Synnyin paikassa jonne valo ei yllä
ja siksi on ollut aina varjo sydämeni päällä.

Olen kohti kirkkauksia monesti kurkottanut,
mutta on aina jokin haaveeni murskannut.
Näen sinussa kaiken sen mistä haaveilen
ja siksi vietän yöni sinusta uneksien.

Joskus vielä löydän polun auringon
Joskus vielä kannan itseni valoon.

 

 
Vastus

Onko elämää ilman kohtaloa
ja löytyykö vastaus sen kirjoittamasta
tarinasta.
Kun syksyisenä yönä tuuli lehdet
puista pudottaa, niin mitä silloin
hyvästit tarkoittaa.

Määränpää on meistä aina jokaisella
ja päivämme täyttyy luojamme valolla.
Vihdoin kun aistit elämäsi alkavan,
niin tunnet  vastuksien sua kasvattavan.

Vastus on vahvistaja ihmisen
Vastus luo sulle kestävän sydämen.


Miksi on omena punainen maukkaampi
ja näin monin tavoin houkuttelevampi.
Mutta muista se on sulle luojan testi,
että oletko hänen näin ikuisesti.

Miksi et antaisi löytää sydämesi määränpään
ja johdattaa sen kukoistavaan elämään
Vahvista itseäsi, mieleäsi ja nauti elämän vesi
ja anna sydämesi lähimmälle ystävällesi.

Vastus voi olla houkutus julman kohtalon
Vastus voi peittää sydämemme valon

Askel

Otit askeleen kohti taivasta
ja luovuit näin elämäsi vallasta.
Et jaksanut nauttia enää päivistä
ja haaveilit vain taivaan pilvistä.

Liian raskaalta tuntui elo päällä maan
ja haaveesi elämän olivat kadonneet ilmaan.
Rakkaasi susta aina huolta kantoi
ja kaiken mitä kykeni hän antoi.

Sydän rakkaan on raskas nyt
ja on hänen elämästään jotain suurta hävinnyt.
Miettii vain miksi rakkaani teit näin
ja päätit kulkea taivaan sineä päin.

Niin kerran valloitit rakkaasi sydämen
ja tunsitte molemmat suuren rakkauden.
Taipaleella elämän yhdessä murheet kannoitte
ja kaiken toistenne kanssa jaoitte.

Rakkaasi nyt miettii, että kadottiko sydämesi avaimen
ja miksi päivä viimeinen oli rakkaan niin musta.
Rakkaan taivas oli ollut pitkään synkkä
ja hänen kulkemansa mäki niin jyrkkä.

Tuntee hän vain sydän rinnasta revitään
ja tulee kaikki tunteet sydämen pintaan.
Vastausta etsii, mutta ei sitä saa
ja ei saa näin pois sydämestään tuskaa.

 

 

 Murto

Jäljet mustat johtavat luokse sun
ja sun outoa katsetta oudoksun.
Olet murhe joka minua peilistä katsoo
ja valheet sun ei oo mulle enää outoo.

En tunne itseäni ja miksi tässä oon
Olen jo kauan luottanut enää kohtaloon.
Valvon yöt jolloin pimeys mut valtaa
ja kuljen silloin pitkin pimeyden siltaa.

Ei oo mulla enää valtaa kohtaloon
ja saa se minusta kohta saaliin.
Tunnen että murron pimeys teki sydämeeni
ja kahleissa makaa lapsi kirkkauden.

Vartija pimeyden valon sielua vartioi
ei mahdollisuutta hypätä vapauteen sil oo.
Kauneus ei enää kuulu murrettuun sydämeen,
vaan pimeys on mustannut sen.

Odotan enää kohtaloani lopullista
ja irtautumista maan valoista.
Ylös rauhaan se pimeänkin sielun kantaa
ja vielä pilkahduksen puolelle onnen antaa.

 

Listahitti

 

Kirjoitan vain iloista ja murheista

ja elämän valoista ja varjopuolista 

Tunnen itseni paremmin kautta kirjoitusten

ja opin näin löytämään elämän puutuvan palasen

 

Tuntuu silti, että paikalleen on jäänyt elämäni

ja löytänyt en oo vieläkään etsimääni.

Valoa kaipaan ja antaudun vaik hetkeksi vaaraan,

jos vain näin tavoitteeni tavoittaa saan.

 

Haaveena löytää ne sanat oikeat,

joilla ihmisten sydämet valloitat. 

Sanoissani  on aina  tarkoitus

ja piilee niissä usein varoitus.

 

Ymmärrä en aina itsenikään, 

miksi yhä haen vielä rikkaampaan elämään.

En kykene enää tyhjästä sydämestäni nauttimaan,

sil haluan et nimeni vielä joskus tähtiin kirjoitetaan.

 

Ei oo listahitiksi helppo nousta

ja toisten ihmisten mieliä valaista.

Kirjoitan sanat tähän ruutuun

ja näin sinkahtaa ne bittiavaruuteen. 

 

Sivuni kuvat ja runot ovat osa minua

ja voin löytää täällä itseni keskeltä tähtisumua. 

 

Laakson elämää

Katson laaksoon kauniseen vihertävään
ja tiedän tääl on mut tarkoitettu elämään.
Maailmassa on paikkoja kauniiita monia,
mut vain täällä soi sieluni sinfonia.

Elämän rikkauden täyttämän voin täällä elää
ja ei tarvitse etsiä kultasuonta elon enää.
Vaiheet elämän johtivat mut tänne
ja enää on alas käytävä tää rinne.

Elämän rakkauden täyttävän löysin
ja en ole värien laaksossa yksin.
Sydän toisen on vihdoinkin mun
ja näin elämään laakson sulaudun-

Etsiä ei enää elämän lähdettä tarvi,
sillä vihdoin on eessäni viisauden sarvi.
Se minulle totuuden elämän näytti
ja näin kaikki toiveeni elämän täytti.

Laakson elämään ihastuin
ja vierellä virran elämästä nautin.
Laakson elämään rikkaaseen tottua saan
ja rakkaimpien kanssa elosta nautita
an.
 

Vaihtoelämää

Kuka ei joskus ois halunnut tähden elämää,
jossa sais olla rikkauden huuman viemää.
Kun vaihtaa sais elämän tavallisen ja
hetkeksi kokea kuuluisuuden ja sen rikkauden.

Tavoitella voi silti itsekin kohti tähtiä
ja ei oo pyrkimys syttyä tähdeksi syntiä.
Voi löytää itsestäänkin staran loistavan,
kun huomaa oman sydämen rikkauden.

Kun annat hymysi päivien keskellä valloittaa
voit silloin sydämissä toisten tähteyden tavoittaa.
Muistat vaan että ilo elämään loisteen antaa
ja et silloin elämältä muuta kaipaa.

Vaiheet elämän ovat kivisiä ja ruusuisia
ja kokea saat usein elämyksiä uusia.
Näin ei elämä koskaan tylsää olla voi
ja lopussa sen kiitos elämän soi.

Vaihtoelämää et kaivata saa
Vaihtoelämää ei kannata tavoittaa
Vaihtoelämää on muutoksen hetket tää

 

Kohti valoa

Matkaan lähden kohti lähdettä elämän
ja jätän taakseni elämän pimeän.
Uskoen valoon joka voittoon johtaa
ja luokse elämän aarteiden johdattaa.

En itseäni enää harhaan johda, sillä
tiedän mistä voiton voin sielulleni saada.
Johdattaa väläys pimeän kohti valoa
ja ei voi mikään sammuttaa tunteeni paloa.

Sydämeni tietää jo tien ainoan oikean
ja tuskin enää tielle väärälle poikkean.
Satuttaa ei voi enää sieluani enempää
ja ei voi kääntyä siis pääni tää.

Satuttaa enää en voi ihmistä toista,
sillä löydän itseni enää rakkauden joista.
En enää sanoilla murhaavilla toista hauku
ja ei enää kukaan vuokseni pimeään huku.

Olen löytänyt itsestäni puolen hyvyyden
ja jättänyt taakseni nuo vuodet pahuuden.
Tahdon rakkailleni kaiken hyvittää
ja jälkeni puolella pimeän peittää.

Voi rosvokin löytää tien kohti valoa
ja näyttää rakkauden tunnetta jaloa.
Tietää jo että läheisiään satutti
ja elämäänsa heidänkin vaikeutti.

K
ohti valoa ratsastan
Kohti valoa elämän
Kohti valoa rakkauden
Kohti valoa autuuden.

Siivu onnesta

On löytynyt maailmasta paikka onnen
ja antaa se sydämille tunteen vapauden.
Löytää voit sen kuuntelemalla ääntä hiljaisuuden
ja kohtaat silloin maailman aivan uuden.

Äänen kauniin löydät hiljaisuudestakin
ja huomaat ettei kohtalosi ole se rankin.
Maailma antaa meille paljon taakkaa,
mutta ei sitä sinun yksin tarvi kantaa.

Muista hetkinä suurten haasteiden,
että voit joskus lentää mukana vapauden tuulen
Tuuli sinut paikkaan rauhan kuljettaa
ja mielesi arjesta vaativasta vapauttaa.

Kun muistat hetket nämä keskellä kiireen,
voit silloin uskoa elämäsi onneen suureen.
Arki voi silloin myös onnen antaa
ja jaksat silloin keskellä haasteiden raataa.

Siivu onnesta on usko elämään.
Siivu onnesta on hetki hiljaisuuden.
Siivu onnesta on tauko keskellä arjen
.

Vajoan

Apua huutaa sydän tää, sill
on tummenut sieluni sää.
Löydän vain varjoja elämästä ja
iltaisin löydän itseni itkemästä.

Haaveilen yhä suhteesta kestävästä
ja pois haluan myrskyn silmästä.
Tuntuu että haaveeni ei elää saa
ja et elämä ei voi tarpeeksi antaa.

Yöt unettomat seuraavat toisiaan
ja yhä syvemmälle pimeään katoan.
Pelkään jo elämää ja metsää varjojen,
sillä yksin yössä yksinäisyyttäni suren.

Koskettaa haluan sielua samanlaista
ja toivon et nauttisimme ilmasta samasta.
Viileenä säilyy sydän päivään tuohon,
kunnes löydän kanssa hänen vihreän ruohon.

Synkkyyteen syvälle nyt vajoan
ja tunnen sydämeni hajoavan.
Vajoan mukana haaveiden
ja menneisyyden aaveiden

Laillista huumetta

Vaivut joskus päiviksi synkkyyteen
ja vetäydyt luota ystävien.
On hetki tumma vanginnut mielesi
ja vienyt sulta nuo kauniit unesi.

Et kotoa ulos jaksa lähteä
ja on mukanasi vain häpeä.
Miks tunnet vain puolen pimeän
ja unohdat valon kauniin lempeän.

Kun yön hetket vain tuskalta tuntuu
ja peläten odotat aamua valkenevaa.
Et unta saa kun huolet sua painaa
ja ei ole silloin tahtoa joka kantaa.

Vaan unet sulle tohtori palauttaa
ja kirjoittaa reseptin joka murheet sulattaa.
Mietin mielessäni tää on laillista huumetta
ja lääkitsen itseäni vaikkei ole kuumetta.

Murheet vapauttaa tuo purkki laillista huumetta
ja ei ole enää hetket onnen silmänlumetta.

Jäätaivas

 
Olen tavoittanut kylmän rakkauden ja
tunnen poltteen ja sen kylmyyden.
Murskata jäitä tiellä sen saan
ja tunnen ylleni nousevan jäätaivaan.

Valloittaa silti haluan sydämen tämän, sil
uskon et taivaalle jäiselle tuon elämän.
Myrskyt kylmät tuo sydämelle tahtoa
ja ehkä näin voin yhä itseeni uskoa.

Näen kaukana horisontissa paisteen auringon
ja tiedän, et avulla sen onnen meille taion.
En kadu silti hetkeäkään alla jäätaivaan,
sillä vahvuutta se on tuonut päällemme maan.

Moni kenties jo luovuttanut ois
ja kävellyt elämästä rankasta pois.
Usko ja tahto pitää pinnalla jykevän ihmisen,
sekä  hetkessä vie sut yli myös huomisen.

Ei voi koskaan elämälle laskee liikaa arvoa
ja ei voi koskaan antaa liikaa armoa.
Tunne on joskus jäädyttänyt mielen ihmisen
ja vain lämpö toisen sydämen sulattaa sen.

Jäätaivas antaa vahvan mielen
Jäätaivas antaa uskon suuren.
Jäätaivas kohtaa rakkauden vahvuuden.

 

Neuvoton sydän

Aika meiltä täällä loppuu joskus kesken.
Olit siinä vieressäni mun juuri äsken.
Vapauden tahdon meille vihdoin löytää
ja haluan et askeleemme yhteiset tänne jälkensä jättää.

Nähdä en mä voi yksinäistä huomenta,
jollei mulla oo sydämeen sun oikeaa avainta.
Sen aion vaikka vuorelta vaarojen hakea
ja en tarvitse siihen edes tuurilta tukea.

Näyttää haluan oman sydämeni vahvuuden
ja haluan itselleni tulevaisuuden uuden.
Peittää en haavoja menneisyyden halua,
sillä on tunteet ne kaikki kestävää valua.

Kylvän siemenet onnen maahan keväällä
ja talvet luistelen rakkauden kestävällä jäällä.
Vuosi kokonainen kanssas sydämen sun
ja toivon et sä vihdoin olisit kokonaan mun.

Elo ei ole yksinäisen aina niin arvokasta
ja on kesälläkin ainoana lohtuna saunassa vasta.
Kesä kirkaskin on yksin synkkä ja valoton
ja niin usein on tunne sama neuvoton.

Hyvä on olla valossa kuun kaksin
Hyvä on olla huomassa tuurin
Hyvä on huomata et sydän ei oo yksin



Uumenissa maan

Mies syvälle kuiluun kaivoksen laskeutuu
ja näin jälleen kohtalollensa antautuu.
On elanto tienattava perheelleen
ja vannoo näin rukouksen hakulleen.

Kunpa kerran mulle voiton toisit
ja rikkauden mulle ja perheelleni soisit.
On jossain kenties suoni kultainen,
jonka löytäjällä ompi onni ainainen.

Vaan niin kauan kunnes sen löydän.
Mä kuivalla leivällä katan pöydän
Vaaroja en mä koskaan väheksy
ja kuiluun kaivoksen en koskaan eksy.

Tuli päivä tuo vuoden pitkän viimeinen
ja silloin oli kohtalo miehen tulinen.
Oli räjähteen viereen liekin unohtanut
ja näin itselleen tuomion julistanut.

Kohtasi hän hetkenä tuona kuoleman
ja jatkoi matkaa luokse taivaan Jumalan.
Taivaan porteilla kohtasi miehen harmaahapsisen
joka lupasi miehelle näin onnen ikuisen.

Ei kuitenkaan jäänyt perhe miehen köyhyyteen.
Vaan oli räjähdys tuo suuri tuonut kullan näkyvyyteen.
Vaik naisella raskas sydän nyt viel on.
On uurastus miehen vihdoin tuonut heille palkinnon.

Tietää hän et miehensä nyt onnellinen on,
kun on saanut tuoda perheelleen nautinnon.
Uskoo nainen et taivas viel heille yhteiset hetket antaa
ja siellä he saavat yhdessä riemunsa silloin kantaa.

Pelko

Harva meistä rauhaan maailman uskoo
ja silloin hänkin päätään seinäänsä takoo.
Oomme nähneet kuvissa uutisten monta kasvoa pelokasta.
On maailmassa monta paikkaa, jossa taivas ei suojaa lasta.


On vain pelko läsnä heidän elämässään päivin ja öin ja
aikuiset julmat heidän sielunsa kietoo mustin vöin.
Eivät ole he nähneet kauneutta lapsuuden, vaan
ovat nähneet ainoastaan maailman katkeruuden.


Sota heidän julmaa leikkiänsä ainoastaan on
ja ovat oppineet ainoastaan tavat tapon.
Niin moni heistä uskoo vain aseeseen
ja valmiita he eivät olla saa pelkuruuteen.


Toivoa he vain voivat, että julmuus vielä loppuu
ja miinoilla katettu maansa vielä rauhaan taipuu.
Pelkoa sodan he eivät kuitenkaan aina voi välttää
ja keskellä tunteen sen moni henkensä vielä menettää.


Ei auta lapsia pelokkaita lait yhtenäisen maailman.
Haaveilla he vain voivat, et saisivat ruudittoman ilman.
Maailmasta rikkaasta kenties joskus pelastaja saapuu
ja silloin kärsimys kai joltakin heistä loppuu.


Unelmia

Ken uskoo kauniiseen unelmaan niin
voi uskoa maailmaan parempaan.
Löytää voi onnensa hetkestä tästä
ja lakata näin itseään pettämästä.


Maailmasta pedon sä helpolla löydät
ja silloin sä kaiken kauniin jätät.
Houkutukset puolelle synkän ovat suuria
ja silloin sä tarvitset etees hyvyyden muuria.

Aikoina pahuuden et sä taipua saa vaan
silloin ajatukset hyvät mieles putsaa.
Muista pidä aina jotain hyvää mielessäis
ja helli rakkaimpias myös hetkis näis.


Päivät huonotkin voi sulle paljon antaa
ja hetket nuokin usein vain sisintäsi vahvistaa.
Voit riemuita kun teoissas onnistut
ja opit paljon uutta kun kasvat ja vartut.


Usko aina siihen mitä teet
ja katsele tämän pallon mantereet.
Kun sydämes sanoo et lähteä täytyy
Niin usko sen ääneen et unelmas täyttyy.

 


Onnenhetkiä

 

Tästä elämästä et pakoon pääse
Ilot harvat on sulle onnen ase.
Kulkea sun eteenpäin täytyy
muuten elos paikalle jäätyy.

 
Katso tarkkaan mitä toisille teet
ja vältä elämässäs karikkoiset veet.
Apua kun läheises sulta kaipaa
niin älä heitä silloin hänelle sanan raippaa.

 
Uskoa sun täytyy toiseen ihmiseen,
sillä joku heistä johdattaa sut rakkauteen.
Vain kohtalo voi meille uudet siivet suoda
ja kirkkauteen epätoivoisen sielun tuoda.

 
Kun näät taivaallas pilven valkoisen
niin voi se tuoda hetkeen autuuden.
Suuria tunteita täytyy sun herättää
ja jäljet näkyvät elostas jättää.

 
Täytyy sun elämäs tehdä pitkiä retkiä
ja vaalia niiden antamia onnenhetkiä.
Onnistumiset sulle vahvuuden antaa
ja johdattaa sua pitkin puuterisantaa.

 
Voit onnellinen sä vanhanakin olla,
kun tiedät et täynnä on riemun filmirulla.
Silloin rauhas voit lepoon ikuiseen käydä
ja et enää elämästäs enempää pyydä.

 
Valloitit siis sydämen sulle tärkeimmän
ja annoit itselles kauniin elämän.
Rakkaasi sua kaikessa tärkeässä auttoi
ja onnen sun kotiin lämpimään kantoi.

 

Valossa kuun

 

Katselee mies kuuta taivaalle nousevaa
ja odottaa yön hiljaisuutta tulevaa.
Hän silloin itsellensä rauhan saa, sil
tietää et valo pimeydelle kasvot antaa.


Varjossa kuun on hänellä helpompaa
ja on hänen sisimpänsä tuskalta vapaa.
Pimennossa kuun hän kerran rakkaudestaan luopui
ja silloin pimeyden haamut elämäänsä saapui.

Tietää, et tuo kuu loistava vielä hänet kerran vapauttaa
ja voi hän  silloin rakkauden valon saavuttaa.
Täyden kuun aikaan hän yönsä valvoo
ja edessä rakkauden alttarin palvoo.

Tuo paikka on kallio kuoleman nimeltään
ja sieltä hän kerran hyppäsi pimeään.
Vaan jäi hältä tänne sielu rauhaton
ja on olonsa sen ikuisuuden turvaton.

Vain valossa kuun saa hän henkensä takaisin
ja silloinkin kulkea hän saa vain tääl yksin.
Vain suudelma rakastetun voi hänet pelastaa
ja voi rauhan hänelle kokonaan antaa.

Toivoo että rakkaansa joskus kalliolle saapuu
ja hänen sielunsa taivaaseen silloin pelastuu.
Uskoo ihmeeseen keskellä paisteen kuun
ja odottaa vieressä kallion tammipuun.



Taivaassa tavataan

 
Oli intohimonsa hänen lentäminen
ja korkeuksiin uusiin nouseminen.
Vain taivaalla korkealla hän tunsi elävänsä
ja sieltä hän aina löysi etsimänsä.

Valon lennot hänelle antoi
ja nautinnon elämään hänen toi.
Oli sielultaan sotilastakin rohkeampi,
kuin vanki syytön vankilan ompi.

Maassa ei ollut hänelle elämää
halusi hän ain olla tuulen viemää.
Näyttää hän halusi kaikki taitonsa
ja oli hänelle tumma maa kuin sudelle ansa.

Koneeseen astuessaan meille huusi: Taivaassa tavataan
ja niinpä kai kerran osuikin oikeaan.
Ennätystä uutta yritti maata kohti syöksyessään ja
ei noussut kone vaan putosi kuiluun syvään ja pimeään.

 
Onnellisena kuitenkin kuoli hän tiedämme sen
Koki hän hetkinä viimeisinä jännityksen.
Elämä hänelle perheen ja lapset antoi
ja poika haudalla isän lupauksen virkkoi.
Kunniaan nousee isänsä nimi täällä
ja vielä kerran pojallakin lentäjän takki päällä.

 
Vielä kerran kaikki taivaassa tavataan
ja pilvissä onnen leijutaan.

 

Taistelija

 

On nainen nähnyt sodan tantereen lohduttoman

Hän on sotilaista rohkein ja valloittaja maailman.

Löytää aina hädässä ratkaisun parhaan.

Eikä vie koskaan tovereitaan harhaan.

 

Tehtävissään on hän arvokas maalleen.

Ei ole koskaan jättänyt virheitä tielleen.

Vihollinen pelkää tätä naista lähes näkymätöntä

ja taistelijaa vastustajansa järkkymätöntä.

 

Kun hän jotain komentajalleen lupaa

niin varmuudella on hänkin vastuusta vapaa.

Panttivankin luokse hetkessä tiensä löytää

ja epätoivon voi vankikin taaksensa jättää.

 

Ei ole sotilaan sielu kuitenkaan puhtoinen

ja on nähnyt tehtävissään maailman pimeyden.

On kaikki tää jättänyt arvet sydämeen

ja saanut hänen mielensä satimeen.

 

Ei uskaltanut tunteistaan rakkaalleen kertoa.

Pelkäsi että ei jäljet johda kohti valoa.

Hänet sodan keskellä menetti

ja tietää että hän silloin sydämensä petti.

 

Siks hän kai kaikkensa työlle antaa

ja toveriensa puolesta taistella enää haluaa.

Kostoa hän vain viholliselle janoaa

ja näin keskellä taistelun lisää voimia saa.

 

Ilman rakkaansa kuolemaa ei olis taistelijaa

ja kulkis kai moni sotilas pimeää kujaa.

Sodan arvet vielä joskus kenties parantuu

ja voi nainenkin kovin tunteilleen antautuu.

 

Hetket menneisyyden kuitenkin antaa sielun lujan

ja näyttää hänelle tien luokse toiveiden linnunradan.

Sieltä hän löytää itselleen uuden elämän

joka ei ole puolella pimeän.

 

Piilotettu tunne


Tuntee hän piston sydämessään syvän

ja maan alla jalkojen tärähtävän.

Piilossa on hänen tunteensa syvä

on se niin herkkä ja särkyvä.


Tietää hän paljastaa ei kaikkea koskaan saa, sil

tunteella hän vain kenties toista haavoittaa.

Unessa unelmien hän rakkaansa kohtaa

ja siellä  hän onnensa aina  tavoittaa.

 

Usein  toivoo, että  olispa  uni  tää  ikuinen

ja antaisi hänen tunteilleen näin vapauden.

Aamulla herätessään sydän tyhjältä tuntuu

ja mielessään vain unen suloisen kaipuu.


Usko elämään on häneltä jo hiipunut

ja unelmansa hän on kauas hukannut.

Ei muista enää valoisia hetkiään tiellään tää

ja tuntee ei oo tiedossa kohtalonsa määränpää.


Hetki toivoton kuitenkin vihdoin onnen antaa,

kun viestin puhelimeen hän rakkaaltaan saa.

On huomannut, että sydän kultainen häntä kaipaa

ja  sydämensä vieressä unen prinssin on vain vapaa.

Uni haaveiden nyt viimeinkin toteutuu

ja sydän tunteelle ihanalle antautuu.

Kauniimpaa ei enää elämä olla voi,

kun yllättäen hänet lähelle rakkaan toi..


Puhdas sydän

 

On tummempi hänen sydämensä nyt,

kun on rakkaansa hänet  jättänyt.

Ei lähtenyt mukaan toteuttamaan unelmaa,

vaan liikaa oli rakkaalleen uusi tuntematon maa.

 

Uskoo hän kuitenkin tärkeyteen unelmansa

ja uskoo viel maailman teoillaan pelastavansa

Järjen ääni oli hänelle tunnetta vahvempi

ja väistyä sai tieltä sen tunne syvempi.

 

Hän katsoo eteenpäin ja uskoo omaan vahvuuteen.

Teot tulevat nostamaan hänet  maineeseen suureen.

Kätensä hän nyt ylös nostaa

ja voimansa tunnossa kohti mainetta matkaa.

 

Kuitenkin pelko yksi on hänen rinnallaan,

jospa maailma ei muistakaan sankariaan.

Ei seiso silloin vierellä hänen ketään

ja johtaa hänet se polulta elämän syrjään.

 

Uskoo vielä kuitenkin, että rakkaansa syliinsä palaa

ja silloin he sormukset liiton kauniin toisillensa valaa.

Tietää et rakkaus ei välillään heidän koskaan kuollut,

sil oli heidän välissään aina side yhtenäisyyden ollut.

 

Helpompi on elää elämää hänen,

kun on jotain suurta saavuttanut

ja näin rauhan sydämelleen saanut.

Katsoa saa nyt maailmaa kauniimpaa

ja hengittää ilmaa raikasta puhtaampaa.

 

Tuntee et on hällä vihdoin puhdas sydän, sil

on poistanut maailmastamme tunteen väärän.

Elämänsä voi onnellisena näin loppuun elää,

kun tietää et kohdallaan on vihdoin maailma tää.



Kohtalon hetket


Kohtalomme haaveemme toteuttaa tai murskaa
ja on peli sen julmaa ja joskus niin raakaa.
Päivää seuraavaa ei koskaan arvata voi,
sil sen tietää vain hän, joka meidät tänne loi.

Käymme usein kohti haaveiden satamaa
ja on päämme täynnä vapauden huumaa.
Kun jättää itsensä huomaan kohtalon, niin
voi löytää sielullensa uuden valon.

Miks ei kaikil oo kohtalo ruusuinen,
vaan on tie niin raskas ja kivinen
Tie raskas kuitenkin usein onneen johtaa
ja silloin onnen helminauha kirkkaana hohtaa.

Kohtalon hetket näyttää lopulta totuuden
ja antaa sielullemme onnen ja autuuden.
Virta sen meille suunnan täällä näyttää
ja päivämme ilolla ja surulla täyttää.

Et voi virtaa sen milloinkaan pysäyttää,
mut voit virtoja uusia sille räjäyttää.
On päätökset omat rinnalla kohtalon
ja ne tekee sydämestäsi nöyrän ja jalon.

 

 

Myrskyn silmään

 

Taas pilvet tummat taivaalle kerääntyy

ja moni peloissaan taloonsa hiljentyy.

Mut yksi kulkee kohti myrskyä,

sil metsästää hän elämänsä tyrskyä.

Tuuli ei saa häntä pelkäämään, vaan

uskoo hän vaaralliseen elämään.

 

Pelkoa ei tunne ratsastaja laineiden ja

on hän löytänyt säästä tummasta itselleen haastehen.

Myrsky joskus vei häneltä kaiken ja

siks kai haluaa hän kesyttää sen.

Vaara on hänelle enää käsite tuntematon

ja ei oo myrskyssä hänen sielunsa rauhaton .

 

Menettää hän ei voi enää mitään tärkeää,

sil yksinäistä on muuten hänen elämänsä tää.

Rakkaansa joukoissa taivaan enkeleiden häntä suojaa

ja myrskyn silmässä rakkaintaan hän koskea näin saa.

Myrskyn silmässä rauhoittua saa keskellä hiljaisuuden

ja ympärillä sen on meri rauhaton ja tyrskyinen.

 

Hän ei halua enää rakkautta uutta, sillä ainoa oli hälle hän

 ja vain myrsky antaa hälle enää elämän.

Toivoo hän, että rakkaimpien luokse hän kulkea saa,

mut tahtoo enkelit taivaan rakkaalleen uuden elämän

ja suojaa merellä päällä laineiden he häntä hetken tämän.

 

Hetket kauniit mieleen jää

 
Kun katson kohti silmiis sun, niin

aavistan et oot kohtalo kaunein mun.

En aina sanaista arkkuani auki saa,

mut lähellä sun mun sydän vavahtaa.

 

Pitkään kuljin tienpuolta pimeää

ja oli siellä vähän kaunista elämää.

En tiennyt miksen silloin valoon löytänyt,

mut on hetket tulevan selkeempää nyt.

 

Tänään valon linnun kanssas sain vihdoin kiinni

ja nyt ei enää varjot pimeyden mua vaani.

Yhdessä voimme elämästä kauniista nauttia

ja kääntää elämämme  ohjausrattia.

 

Kaukana on vielä elämän määränpää

ja hetket kauniit täält sieluumme elämään jää.

Elämä antaa enemmän kuin koskaan uskoinkaan

ja hetkistä yhteisistä emme luovu milloinkaan.

 

Kun näät taivaalla valon kirkkaan tähden,

niin kokea saat sielujemme vahvuuden.

Valoksi taivaan pääsemme mekin,

kun elämä joskus meillekin antaa pakin.

 

Valo elämän ei meistä koskaan sammu

ja sydämiimme toisten emme pimeyttä ammu.

Kirkkaana loistamme ja iloa ympärille jaamme

ja kunniaan vielä nostamme nimemme.



Vapauta mut sydämmein


Nään jälleen sun valloittavan hymyn

ja tiedän et ilman sua tänne mä näännyn.

En päivää ilman sua kuvitella voi,

sil uskon et luoja sut mulle tänne loi.


Vapautua en voi pimeästä koskaan,

ellen sua saa valon matkaan mukaan.

Kohtalo ohjaa meitä kohtia onnea

ja on taivas meille jälleen valkea.


Kun ystävän luona sut silloin kohtasin
,
niin tuskin silmiäni susta irti sain.

On ehkä
sydän toisen sut jo varannut

ja matkan pitkän kanssas kulkenut.


Mut tunnetta tätä en voi välttää

ja sydäntäni lämmintä sykkivää pettää.

Kun uskoo ääneen sydämen lämpimän

ja vapauttaa tunteen kauniin syvimmän, näin

tietää et vapautua voi kirouksista elämän


Kun sydämensä vapauteen päästää,

niin voi silloin onnensa vihdoin löytää.

Ääni sydämen löytää aina sen oikean

ja tarjoaa se sulle hetken vapauttavan.


Niiin vapautit sä mut sydämmein

ja löysit hänet tänne rinnallein.

En voi sua enää kuin kiittää ja

nyt tahdon pilvissä onnen liitää.


Pimeyden enkeli

 

Taas sotii sydämemme vastakkain

ja syyttävän katseen sulta sain.

Sieluani nuo sanasi syvältä viiltää ja

myrskyäkö vain on elämämme tää.

 

Tahdon kaiken tään taakseni jättää ja

en aio kipua sydämessäin enää sietää.

Kaiken hyvän sä väliltämme tuhosit

ja liian usein sanoillas pistävillä uhosit.

 

Synkkyyttä elämäämme sä vain tahdoit

ja kostoa takana selkäin haudoit.

Suljit ovet eestä mun ystäväin

ja teit mun elämästäni helvetin.

 

Pimeyden enkeli sä kai oot, kun

pilviä synkkiä vain yllesi koot.

Sydämesi musta kai hiilestä on

ja on saanut päälleen se pahuuden varjon.

 

Sydämesi sun täytyy kiillottaa,

kunnes voit sielustas valoa antaa.

Olet katkera kunnes elämän auringon näät

ja murtuu sydämestäsi pimeän talven jäät.

 

Pimeyden varjo

 

Pimeyden varjo vie meistä niin monta mukanaan

ja yksinäisten sieluja se on pakotettu saalistamaan.

Ei voi tuloa sen kukaan aavistaa

ja saattaa se sydämen rohkeankin lannistaa.

 

Pimeys elämäämme usein saapuu

ja valoa ei silloin saa elämämme puu.

Tukahduttaa se sisimpäsi yrittää

ja voimiasi pahuuden liekkiin sytyttää.

 

Vain ystävä kallein voi sut silloin pelastaa

ja uudelleen valoisalle puolelle saattaa.

Yksin et sä taistella vastaan jaksa, näin

apua sulle antaa silloin ystävän riksa.

 

Synkkyys on aina osa sieluamme

kuin päivä ja yö on osa elämäämme.

Mut tiedä se valoisa voi olla yökin

ja pimeys peittää päivänkin.

 

Valon elämään sä saat, kun vain haluat

ja silloin varjot pimeyden katoavat.

Silloin keijut valon alla leijuvat

ja sinut ylös valkeuden tanssiin kutsuvat.

 

Muuttaa hetki hehkuva elämäsi,

kun koskettaa se herkkää sydäntäsi.

Sulkea et enää voi loistetta elämästäsi

ja lähempänä sua on rakkaimpasi käsi. 


Kohti unelmaa

 

Ajatukset vievät kohti unelmaa,

eikä oo eessä enää tyhjää maailmaa.

Taivas siniseksi taas muuttua saa,

kun pilvet murheiden pois karkaa.

 

Tietä se näyttää päivään valoisaan ja

uuden jalustan nyt elämälleni valaa saan.

Kulkiessain kanssa ilon enkelin, näin

tunnen mä kuinka voitan elämän pelin

 

Totuutta elämässäin saan usein etsiä,

mut voin mä huoletta joskus töpeksiä.

Et virheitä tekemätitäällä kulkea voi

ja kuitenkin tiedä se aina koittaa uusi aamun koi.

 

Myrskyjä elämään mahtua saa ja

voivat ne joskus kuljettaa paikkaan parempaan.

Päivää seuraavaa ei koskaan tiedä,

mut älä koskaan anna mielesi sua viedä.

 

Kuule minne sydämesi sinut kuljettaa,

niin voit silloin elämässäs paljon voittaa.

Et saa koskaan halujasi liikaa rajoittaa,

sillä muutoin maa allasi polttaa.



Polulla elämän

 

Saat sielussani mun myrskyn nousemaan ja

en muuta toivois kuin et olisit minun ainoastaan.

Hymysi sytyttää minussa rakkauden liekin

ja haluan kulkea kanssasi läpi yöttömän lapin..

 

Kesä tämä antaa meille paljon muisteltavaa,

kun yhdessä nautimme jäätelöä sulavaa.

Kun jälleen syksy saapuu ja värit luonnon loistaa

Tiedämme että kultaisena polkumme elämän pitkään hohtaa.

 

Värittää meidän elämäämme täällä täytyy, sillä muuten

mielemme ei meitä kanna ja automme elämän tien poskeen hyytyy.

Älä silmiäsi avaamatta jätä ja ilolta sulje

sillä kaikilla meillä on elämän purje, kun sen vapaaksi

päästät niin tiedät et onnen sä löydät.

 

Onnetonna kuljet jos ei toinen sua tue

Mut tärkeintä on ettet itseäs surun värein pue

Hetket elämän nautintoa sulle tuo,

jos vaan kerran onnen lähteen vettä juo

 

Kaikesta nauttia saat siis polulla elämän

kunhan teet siitä kukoistavan viljelmän.

Silmäsi kyyneleitä ilosta ja surusta vuotaa

ja kudot siten itsestäsi elämän paitaa.

 

Tuuri rakkauden

 

Olen nähnyt unta niin kaunista monta,

mut on silti elämäni niin rakkaudetonta.

Kunhan uneni unelmain joskus toteutuisi

ja tulisi maailmastain toteutunut haave uusi.

 

Niin valo elämän jälleen hohtaa,

kun tuskan sielusta rakkaus poistaa.

Suljettu sydän jälleen aukeaa

ja kauneimmillaan on jälleen tää maa.

 

Mut uskon on voima ihmisen rajaton

ja ei tarvi tääl ol yksin ja onneton.

Kun löydän toisen itseni kaltaisen,

niin näen ilon värin keltaisen.

 

Kulkea yksin tuskin enää jaksan,

sillä löytää haluan onneni muusan.

Tuuria rakkauden on mukava kantaa,

sillä niin paljon se sulle iloa antaa.

 

Vaik on joskus elämäs synkkää ja

on rakkaus kestävä noustaes mäkeä jyrkkää.

Avaat sä silmäs, kun hänet ylhäällä oottavan näät

ja kesänä kauniina sä vietät unelmiesi häät.

 

Varattu sydän

 
En kykene enää sydäntäni pettämään

ja sinua pois mielestäni jättämään.

Sä oot mulle kuitenkin viel ystävä vaan,

mut toivon et ryhdyttäis joskus yhdes kulkemaan.

 

En haluu et vie sut tuo mies toinen multa, kosk

oot mulle tärkeämpää kuin maine tai kulta.

Niin harvoin vie nainen multa jalat alta,

mut sinut nähdessäin tiedän et oot unelmieni silta.

 

Vaikka siis sydämesi nyt varattu on, niin

tiedän, et voisit kanssani mun löytää kirkkaamman valon

Voin näyttää itsestäni herkimmän puolen,

kun ampui amor mun sydämeeni nuolen.

 

Oon kokenut tässä maailmassa vaikeuksia paljon

ja kanssas kenties löytäisin elämääni uuden ilon.

Rakkauttani sinuun en pysty piilottamaan

ja metsään yksinäisten sielujen kulkeutumaan.

 

Kun kuljen viel joskus kohti valoa loistavinta,

niin haluun et ei oo silloin mulla sydäntä onnetonta.

Kertoa kaiken mitä tunnen mä haluan,

sill ei kestä meidän hetkemme tääl liian kauan.

 

On sydämeni öisin viel lähellä sun

ja unissain vierees sun laskeudun.

Välistämme matkaa haluan päivisin lyhentää

ja yhteisiin unelmiimme korkealle lentää..

 

 

Rytmi elämän

 

Kun mieles joskus hetkeks synkistyy

ja meren yllä myrsky näyttävä syntyy.

Lyö salama taivaan kirkkaaksi hetken

ja siitä saatat löytää itselles johtotähden.

 

Hetkinä mustina niin moni meistä sortuu,

vaan kun oottaa jaksat niin muurit korkeat  lopulta murtuu.

Suru toisen ihmisen on usein niin tarttuvaa

ja kaipuu sen hetken hiljaisen valtavaa.

 

Rytmi elämän on aina vaan kiivampaa,

miksei voitais ajaa elämässä tässä hiljempaa.

Vaati toinen toiseltaan aivan liikaa ja

aiheuttaa se vain valtatielle elämän ruuhkaa.

 

Sydän kultainenkin vielä pysähtyy,

jos sen rytmis täs takoa täytyy.

Rauhaa se vain lisää kaipais,

kunhan hiljaisuuskin tän viel palais.

 

Arvokkaita ovat hetket rauhan sataman, sil

tarjoavat ne sulle suojaisan poukaman.

Sieltä sä usein tielle suoralle löydät

ja jälleen voit riemulla kattaa elosi pöydät.

 

Tiedä se taistelu elämän aina satuttaa,

mut hetkellä voiton voit sä liputtaa.

Elämä voiton sulle aina lopulta antaa

ja kuljet kanssa toisen kaunista hiekkarantaa.

 

elämä satuttaa mut niin paljon se antaa

ja hetket kauniit parhaiten muistaa

 

 Miltä tuntuu

Sydämeni taisteli kerran puolesta teidän
ja uskoin et teistä kaiken tiedän.
Mut koitti kohtalonpäivä yhteisten hetkien
ja petitte mut selän taakse hiipien.

Näin kun pettää ystävä rakkain
ja näyttää sulle unohduksen merkin.
Niin silloin et enää häntä hyväksyä voi,
vaik joskus raskaankin taakkas kantoi.

Tuntuu et kehenkään en enää luottaa voi,
sillä arven mun sydämeen rakkaimpain loi.
Uskoa en voi ystävyteen luotettavaan
ja näin uskon enää itseeni vaan.

Synkkä on tieni yksinäinen ja lohduton
ja vain autiomaahan tyhjään enää uskon.
Siellä ei voi kukaan sydäntäni pettää
ja vain kuppi kuuma vieressäin mulle riittää.

Miltä tuntuu kun sydän rinnasta revitään
Miltä tuntuu kun yli laidasta heitetään.
Miltä tuntuu kun ystävä tärkein pettää
Miltä tuntuu kun frendi taaksensa jättää.





You are poisoning my mind
I can feel how you want to torture my soul
I would like to forget everything, but I can't.
I can be silent soul but my eyes are not blind.

You are trying to tell everyone that I'm looser 
who only want to be at the place 
which   can  to be my safety palace   
You believe that I can't do anything which would
give the richness into my living days. Every  moment  in  my 
mind I think that you can't understand how you will  
at the one day regreat your  shameless  words.

You can see that I'm crying, but that is the thing,
which is giving to me strength and after that I'm
seeing my future brighter.I can see how you are an ensure
when you're  telling  your  poor  stories  to the  people  who  I
know and after that I can tell that you're not the fighter.

 

Welcome

Featured Products

google

Newest Members