Kaksi
Hylätyn talon lattialla itkee hän,
joka kerran kadotti onnen elämän.
Rakkaus oli syvempi kuin veitsen tekemä haava
veri virtasi kuin Etnan laava.
Onneen ikuiseen yksi viilto viel tarvitaan
ja silloin paratiisista yhdes herätään.
Oli sairaus liian raskas kantaa
kuihtui rakas pois, vaan lyhensin aikaa.
Huumeisiin kerran yhdes sorruttiin,
kun meidät elämässä petettiin.
Rikkaus sokaisi meidät,
vaan katalimpia oli katujen sedät.
Rahalla ei voi kaikkea ostaa
Se sut numeroilla pettää.
Piikit suoneen maksoi meidän elämän
Klubit tarjosivat rahan puolen pimeän.
Hyvästi elämä. En osaa sitä yksin elää.
Henkeni oon sulle rakkaani velkaa.
Vaanija
Sun elämässäs liikaa valoa
Katsahdat silmiini tuijottaviin
Uskot hetkesi mun sydämelle
Vaan pettää vain sut haluun
En kestä hohtavaa sieluas
Vain pimeys antaa rauhan
Enkelin siipes on sulaa vahaa
Haluun vain elämästäs rahaa
Tappolistan sain, nimes siinä
Ennen kuolemaas ei lopu piina.
En kestä hohtavaa sieluas
Vain pimeys antaa rauhan
Huominen tulee olemaan pimeä
Et sä löydä rakkautesi helmeä
Olen petturi onnellisten sydänten
Vaanija alla itkevien silmien
En kestä hohtavaa sieluas
Vain pimeys antaa rauhan